Teki mieli ruveta kirjoittamaan, kun tuli mieleen paljon asioita. Tanssitunnilta tullessa heräsi ajatuksia liikunnasta ja liikkumisesta ja tuntui että haluaisin saada nämä ajatukset johonkin ylös.
Olen aina harrastanut edes jotain liikuntaa. Lajeja on ollut aina baletista tennikseen ja siitä purjehtimiseen ja ratsastukseen. En ole kuitenkaan koskaan ollut mikään super liikunnallinen lapsi tai nuori, enkä ole koskaan halunnut liittyä mihinkään kilpailuryhmään. Olen kuitenkin pitänyt aina liikkumisesta ihan harrastusmielessä.
Olen niin kiitollinen vanhemmilleni, jotka laittoivat pienen Emilian heti alusta asti erilaisiin liikuntaharrastuksiin. Siitä on lähtenyt ajatus, että jotain liikuntaa on hyvä harrastaa. Olen aloittanut uimakoululla ja baletilla.
Millaista liikuntaa sitten harrastan? Tällä hetkellä harrastan jo kolmattatoista vuotta tanssia. Lajeja on ollut vuosien varrella monta: baletti, street jazz, moderni jazz, lattarit, show tanssi, locking, house... lista on pitä. Kuitenkin olen löytänyt sen oman lajin, jota rakastan: Reggaeton. Sitä olen tanssinut nyt 4-5-vuotta. En vaihtaisi sitä mihinkään (tanssi on kuulemma hyväksi aivoille ja se ehkäisee muistisairauksia). Ilman tanssia, olisin superlaiska ja huonokuntoinen lössö.
Innostuin viime keväänä myös vesijuoksusta (Olen muuttunut mummoksi jo parikymppisenä...). Vesijuoksua en harrasta säännöllisesti, vaan käyn aina silloin kun on aikaa. Siellä saa ajatukset järjestykseen kun matelee altaan päästä päähän. Nostin nyt yhden liikuntakerran viikossa kolmeen ja pyrin käymään tanssin lisäksi joogassa ja vesijuoksussa tai pumpissa. Minulla on tänä keväänä koulua vain parina päivänä koulussa, joten minun on pakko täyttää päivät jollain tai tulen hulluksi. Päätin täyttää päivät liikunnalla. Tämä oli hyvä päätös.
Millainen on suhtaitumiseni yleensä liikuntaan? Kannatan liikkumista, vaikka sitten pienissäkin määrin. Jos on liikunnan kanssa nirso (kuten minä), pitää vain löytää se oma laji, josta oikeasti pitää. Minä olen juuri sellainen ihminen, joka mieluummin jäisi kotiin nukkumaan, kuin menisi harrastamaan sellaista liikuntaa, josta ei pidä tai josta tulee kamala olo. Minusta on ok jäädä kotiin tekemään jotain muuta mielekästä, jos liikunta tuntuu kamalalta pakkopullalta. Itselleni liikunta on kuitenki tärkeää ja omilla liikunnan lemppareilla on oikeasti hyvä pyyhkäistä stressaavat asiat edes hetkeksi mielestä. Menen joka maanantai tanssitunnille, koska rakastan tanssimista ja tunnin jälkeen on hyvä olo. Tanssi on minulle se "oma laji".
Innostuin viime keväänä myös vesijuoksusta (Olen muuttunut mummoksi jo parikymppisenä...). Vesijuoksua en harrasta säännöllisesti, vaan käyn aina silloin kun on aikaa. Siellä saa ajatukset järjestykseen kun matelee altaan päästä päähän. Nostin nyt yhden liikuntakerran viikossa kolmeen ja pyrin käymään tanssin lisäksi joogassa ja vesijuoksussa tai pumpissa. Minulla on tänä keväänä koulua vain parina päivänä koulussa, joten minun on pakko täyttää päivät jollain tai tulen hulluksi. Päätin täyttää päivät liikunnalla. Tämä oli hyvä päätös.
Millainen on suhtaitumiseni yleensä liikuntaan? Kannatan liikkumista, vaikka sitten pienissäkin määrin. Jos on liikunnan kanssa nirso (kuten minä), pitää vain löytää se oma laji, josta oikeasti pitää. Minä olen juuri sellainen ihminen, joka mieluummin jäisi kotiin nukkumaan, kuin menisi harrastamaan sellaista liikuntaa, josta ei pidä tai josta tulee kamala olo. Minusta on ok jäädä kotiin tekemään jotain muuta mielekästä, jos liikunta tuntuu kamalalta pakkopullalta. Itselleni liikunta on kuitenki tärkeää ja omilla liikunnan lemppareilla on oikeasti hyvä pyyhkäistä stressaavat asiat edes hetkeksi mielestä. Menen joka maanantai tanssitunnille, koska rakastan tanssimista ja tunnin jälkeen on hyvä olo. Tanssi on minulle se "oma laji".
Monesti, jos joku kysyy käynkö salilla tai lenkkeilenkö, vastaan että en. Sen jälkeen kysyjä on ihmeissään ja kysyy, mitä liikuntaa sitten harrastan? Vaikka lenkkeily ja salilla käynti on nyt muotia ja moni tykkää niistä paljon, on niitä muitakin lajeja. Sali ja lenkkeily eivät iske minuun. Salilla minulle tulee vain sellainen pelokas-hiiri-olo, koska en osaa käyttää laitteita kunnolla tai tehdä liikkeitä oikein. Vaikka joku tulisi neuvomaan ja auttamaan minua, niskassa kutittaa koko ajan sellainen tunne että olen kertakaikkiaan väärässä paikassa. Lisäksi yksitoikkoisten liikkeitten tekeminen on minusta tylsää. Lenkkeily menee myös tähän kategoriaan "tylsät liikuntalajit". Tämä on vain minun mielipiteeni. a) en jaksa juosta niin lujaa, että maisema vaihtuisi tarpeeksi nopeasti b) Juokseminen/kävely/hölkkäily on koko ajan samanlaista: tossua toisen etenn ja sillee.
Tällaisia ajatuksia... Kirjoittelen taas jossain vaiheessa :) Laittakaa kommenttia.
(Kuvat weheartit:sta)
Tällaisia ajatuksia... Kirjoittelen taas jossain vaiheessa :) Laittakaa kommenttia.
(Kuvat weheartit:sta)