NYX haul

Heippati hei! Pyörähdin Sokoksen alennusmyynneissä toissapäivänä töistä tullessani ja kävin kokeilemassa muutamia ale-huulipunia. Rakastuin liian paljon näihin metallinhohtoisiin puniin ja oli pakko käydä seuraavana päivänä ostamassa omaksi muutama. Kävin siis eilen vähän huulipunashoppailuilla syksyä varten. Löysin 3 ihanaa sävyä, joita mulla ei vielä ole (neljäskin sävy löytyi, mutta ostan sen ehkä vähän myöhemmin...). Rakastan NYX:in huulipunia, sillä niissä on oikeasti hyvä pigmentti ja sävyjä on paljon.

Kuvat on muuten otettu mun uudella kännykällä (Huawei P Smart), jonka ostin reilu viikko sitten, sillä kamerani on varmaan 15 vuotta vanha ja kuvanlaatu alkaa vedellä viimeisiään.

Repäisin ja ostin liilan huulipunan. Hintaa kyseisellä tuotteella oli vähän yli 4e. Otin pieeenen riskin, sillä liila huulipuna saattaa joskus näyttää siltä, että huulet sinertää kylmyydestä ja hypotermia on lähellä. Yllätyin, kuinka kivalta näinkin kylmä sävy näyttää. Mietin myös liilan sävyn yhteensopivuutta oranssihtavaan tukkaan... en osaa sanoa. En ole meikki guru. Tykkään tästä liilasta.

Alunperin rakastuin ensimmäisenä tähän hologram huulipunaan. Tästä Tulee mieleen 2000-luvun ala-aste discon huulikiilteet. Ostin ylläolevan liilan huulipunan tälle hologram huulipunalle pohjaksi. Tämä huulipuna toimii myös high lightina. 

Ja vielä yksi! Oranssi huulipuna! Tässä on jotain metallinhohtoa seassa ja väriä löytyy! Tämä näytti ihan kivalta oranssin tukan kanssa. Kuva vääristää väriä vähän, mutta huulipuna on siis oranssi. Ei punainen.

Nämä huulituotteet tulee todellakin käyttöön! Laskin tuossa, että minulla on jo 10 huulipunaa... kaikki muut värit on sellaisia "aikuisia" sävyjä (eri sävysiä nudeja, viininpunainen, ruskea...) joten nyt oli jo aikakin kokeilla jotain uutta.

Huomaa, että syksy on tulossa, kun mun kirjotustahti tihenee :o

Miksi blogini hiljenee kesäisin

Ne, jotka ovat seuranneet blogiani useamman vuoden, ovat ehkä huomanneet, että kirjoitustahtini suorastaan jämähtää paikalleen kesän ajaksi. Nyt kerron miksi.

Luen muiden blogeista kaikenlaisista kivoista kesäreissuista ja kesäjutuista, mitä muut tekevät kesäisin. Miksi en sitten itse kirjoittele samoista asioista? Vastaus tähän on työt. Kesäisin, kun kesätyökausi alkaa, alkaa myös vuorotyön tuomat epäsäännölliset vapaat ja väsy. Kesäisin elämässäni ei tapahdu mitään muuta, kuin töitä ja kun vapaapäivä koittaa, olen niin väsynyt, etten jaksa tehdä oikeastaan mitään. Tänä kesänä kohdalleni on sattunut paljon yhden päivän vapaita, jolloin ei oikeastaan ehdi lähteäkään mihinkään, eikä siis näin synny hyviä juttuja kirjoiteltavaksi.

Voisihan tässä paikallisestikin käydä pikkuretkillä, mutta jos on viikonloput ja illat töissä, ei oikeastaan ole ketään joka lähtisi kaveriksi ja olen sellainen ihminen, joka ei tykkää lähteä yksin. Joku saattaa pystyä sulauttamaan yhteen vuorotyön ja blogiharrastuksen. Minä en siihen vain pysty. Yksinkertaisesti, minulla ei ole mitään mistä kirjoittaa, sillä en oikeastaan tee kesällä muuta kuin töitä.

Koko tämä kirjoitus kuulostaa vain suurelta itkuvirreltä, mutta tältä mun kesäbloggaaminen tuntuu. En joko ehdi tai jaksa. Tietenkin kirjoitan kesälläkin, jos vain ideoita syntyy ja arjessa tapahtuu muutakin, kuin työ, ruokakaupassa käynti ja päiväunet. 

Syksy tuntuu olevan minulle inspiroivampaa aikaa blogin kannalta. Silloin tuntuu, että ideoita ilmestyy enemmän, kuin ehdin kirjoittamaan. Onneksi kohta on jo elokuu ja minullakin on reilu viikon loma ennen kun koulu alkaa. Tiedossa ainakin Tukholman risteily, Helsingin reissu ja koti-kotona pyörähtelyä. Kattellaan sitä kirjoittamista sitten syssymmällä paremmin.