lauantai 29. joulukuuta 2018

Mitä tapahtuu?

Minusta tuntuu, että Now Or Never-blogi jää nyt määrittelemättömän pitkälle tauolle. 

Perustin tämän blogin jouluna 2012 ja olen pitänyt sitä nyt kuusi vuotta. Blogiharrastus on ollut minulle tärkeä, mutta olen nyt viime kesän ja syksyn aikana huomannut, kuinka blogista on tullut enemmän ja enemmän toissijainen juttu elämässäni. Mielenkiintonikin blogin pitämiseenkin on ehkä vähän lässähtänyt. Tällä blogilla ei ole koskaan ollut (ainakaan näkyvästi) aktiivista ja runsasta lukijakuntaa, enkä ole koskaan saanut tämän blogin kirjoittamisesta minkäänlaisia etuuksia (rahaa, ilmaistuotteita yms.) joten olen alkanut kokea kirjoittelun vain turhana ajankuluna. En oikein koskaan jaksanut panostaa tähän sivuun täysillä ja suurin osa postauksista onkin kirjoitettu kiireellä ja kieli poskella. Tavoitteena on ollut vain saada uusi juttu ulos, ei laadusta tai sisällöstä niin väliä.

Nyt tiesin, että on oikea aika pitää vähän taukoa, sillä asiat, jotka minua innostivat ja kiinnostivat bloggaamisessa ennen, eivät enää tunnu niin tärkeiltä, enkä jaksa innostua enää uusista ideoista. Minua ei ole myöskään pitkään aikaan haitannut tai vaivannut, että edellisestä postauksesta on kulunut piiiiitkä aika. Aiemmin se, että edellisestä postauksesta alkoi olla 3-6viikkoa, motivoi minua kirjoittamaan uusia juttuja.

Luulen että kenellekkään ei tule suurta surua tämän sivun loppumisesta, eikä kenenkään sydämeen jää valtavaa aukkoa. En poista tai piilota tätä sivua, joten edelleenkin vanhojen postausten lukeminen on mahdollista.

Kiitos niille, jotka ovat olleet aktiivisesti tämän blogin mukana 

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Syksyiset ihmistyypit

Heippati hei! Ei ollakkaan nähty pariin kuukauteen! Mitäs kuuluu? Mulle kuuluu hyvin vähäistä koulunkäyntiä (kerran viikossa istumaan),vähän töitä ja yllättävästi syysintoilun puutetta! Oon yleensä syksyllä aivan innoissani kaikesta mikä liittyy syksyyn, mutta nyt on jotenkin sellainen "ihan sama"-fiilis.

Nyt, koska oma syksyinnostukseni ei olekaan kovin suuri, olen tarkkaillut muita kanssaeläjiä ja heidän suhtautumistaan syksyyn. Olen havainnut 12 ihmistyyppiä ja tässä kerron heistä teille. Itse olen tänä syksynä numero 11.

1. Jouluihminen
Suunnittelee innoissaan joulua ja on leiponut ensimmäiset piparit jo syyskuun lopussa

2. Käsityöihme
Heti syksyn tullen, hänet valtaa suuri himo neuloa kaikenlaisia ihania talvisia asusteita. Villasukkia ja lapasia syntyy iso kasa.

3. Syysmasistelija
Vetäytyy kotiinsa peiton alle villasukat jalassa katsomaan Netflixiä. Menee ulos vain, jos on pakko, koska loskainen, sateinen ja kylmä sää ei kiinnostele. 

4. Syysaktiivi
Innostuu kaikenlaisesta syystekemisestä: sienestys, kirjavien lehtien prässääminen, syksyiset leivonnaiset... You name in! 

5. Stressaaja
Stressaantuu aina syksyn tullen alkaneesta työ- tai opiskelurupeamasta ja on jouluun mennessä jo aivan naatti.

6. Muoti-ikoni
Innostuu kauppoihin tulevasta syysmuodista ja uudistaa vaatekaappinsa ihanilla villapaidoilla ja muilla syksyisillä vaatteilla. Hän myös tunkee kesävaatteet syvimmän kaapin syvimpään nurkkaan.

7. Halloween-höperö
Hän elää vain Halloweenin takia. Syksyn tullen, hän on aivan innoissaan, koska pian saa alkaa maalaamaan naamalle zombie-meikkejä, ripustelemaan hämähäkinseittejä nurkkiin ja kaivertamaan kurpitsoja

8. Kotoilija
Ottaa kaiken ilon irti kylmästä ja sateisesta säästä kotoilemalla lämpimässä. Tuoksukynttilät, itseleivotut sämpylät ja lämmin viltti on kotoilun top 3. Vielä kun olisi oikea takkatuli (ehkä tämä kännykkäsovellus ei ihan aja asiaansa...)

9. Nuuskamuikkunen
Hän on eräihminen. Hän tietää kaikki parhaat retkeilymaastot ja lähtee ruskan tullen nuuhkimaan kosteaa ja kylmää syysilmaa laavulle tai nuotiopaikalle. Hän rakastaa savuisen makkaran tuoksua ja nuotion rätinää. Saattaa jopa pyörähtää Lapin kauniissa ruskamaisemissa vaeltamassa

10. Ei-oo-fygyst-kii
Kun hän tajuaa syksyn tulleen, hän pakkaa kimpsut ja kampsut ja suuntaa etelän lämpöön. Siellä hän biitsillä makoillessaan lähettelee kuvia kavereilleen saatetekstillä "jäätykää sinne loskan keskelle!"

11. Innostus ja lässähdys
Syksy=uusi alku. Hän lähtee kovalla motivaatiolla kohti opiskeluita, uusia työkuvioita, kuntoilua ja terveellistä elämää. Kuitenkin lokakuun loppuun mennessä into on tipotiessään ja hän ajattelee "ehkä sitten vuoden vaihteen jälkeen uudestaan"

12. Kesähessu
Hän ei suostu myöntämään, että kesä meni jo. Hän ei halua vielä vaihtaa sortseja pitkiin housuihin, eikä hellehattua pipoon. Hän yrittää innostaa porukkaa piknikille, mutta joutuu aina pettymään, kun kukaan ei halua tulla istuskelemaan puistoon viltille lokakuussa

Jos tunnistit itsesi jostain ihmistyypistä, kerro ihmeessä kommentoimalla :)

tiistai 31. heinäkuuta 2018

NYX haul

Heippati hei! Pyörähdin Sokoksen alennusmyynneissä toissapäivänä töistä tullessani ja kävin kokeilemassa muutamia ale-huulipunia. Rakastuin liian paljon näihin metallinhohtoisiin puniin ja oli pakko käydä seuraavana päivänä ostamassa omaksi muutama. Kävin siis eilen vähän huulipunashoppailuilla syksyä varten. Löysin 3 ihanaa sävyä, joita mulla ei vielä ole (neljäskin sävy löytyi, mutta ostan sen ehkä vähän myöhemmin...). Rakastan NYX:in huulipunia, sillä niissä on oikeasti hyvä pigmentti ja sävyjä on paljon.

Kuvat on muuten otettu mun uudella kännykällä (Huawei P Smart), jonka ostin reilu viikko sitten, sillä kamerani on varmaan 15 vuotta vanha ja kuvanlaatu alkaa vedellä viimeisiään.




Repäisin ja ostin liilan huulipunan. Hintaa kyseisellä tuotteella oli vähän yli 4e. Otin pieeenen riskin, sillä liila huulipuna saattaa joskus näyttää siltä, että huulet sinertää kylmyydestä ja hypotermia on lähellä. Yllätyin, kuinka kivalta näinkin kylmä sävy näyttää. Mietin myös liilan sävyn yhteensopivuutta oranssihtavaan tukkaan... en osaa sanoa. En ole meikki guru. Tykkään tästä liilasta.


Alunperin rakastuin ensimmäisenä tähän hologram huulipunaan. Tästä Tulee mieleen 2000-luvun ala-aste discon huulikiilteet. Ostin ylläolevan liilan huulipunan tälle hologram huulipunalle pohjaksi. Tämä huulipuna toimii myös high lightina. 


Ja vielä yksi! Oranssi huulipuna! Tässä on jotain metallinhohtoa seassa ja väriä löytyy! Tämä näytti ihan kivalta oranssin tukan kanssa. Kuva vääristää väriä vähän, mutta huulipuna on siis oranssi. Ei punainen.



Nämä huulituotteet tulee todellakin käyttöön! Laskin tuossa, että minulla on jo 10 huulipunaa... kaikki muut värit on sellaisia "aikuisia" sävyjä (eri sävysiä nudeja, viininpunainen, ruskea...) joten nyt oli jo aikakin kokeilla jotain uutta.

Huomaa, että syksy on tulossa, kun mun kirjotustahti tihenee :o

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Miksi blogini hiljenee kesäisin

Ne, jotka ovat seuranneet blogiani useamman vuoden, ovat ehkä huomanneet, että kirjoitustahtini suorastaan jämähtää paikalleen kesän ajaksi. Nyt kerron miksi.

Luen muiden blogeista kaikenlaisista kivoista kesäreissuista ja kesäjutuista, mitä muut tekevät kesäisin. Miksi en sitten itse kirjoittele samoista asioista? Vastaus tähän on työt. Kesäisin, kun kesätyökausi alkaa, alkaa myös vuorotyön tuomat epäsäännölliset vapaat ja väsy. Kesäisin elämässäni ei tapahdu mitään muuta, kuin töitä ja kun vapaapäivä koittaa, olen niin väsynyt, etten jaksa tehdä oikeastaan mitään. Tänä kesänä kohdalleni on sattunut paljon yhden päivän vapaita, jolloin ei oikeastaan ehdi lähteäkään mihinkään, eikä siis näin synny hyviä juttuja kirjoiteltavaksi.

Voisihan tässä paikallisestikin käydä pikkuretkillä, mutta jos on viikonloput ja illat töissä, ei oikeastaan ole ketään joka lähtisi kaveriksi ja olen sellainen ihminen, joka ei tykkää lähteä yksin. Joku saattaa pystyä sulauttamaan yhteen vuorotyön ja blogiharrastuksen. Minä en siihen vain pysty. Yksinkertaisesti, minulla ei ole mitään mistä kirjoittaa, sillä en oikeastaan tee kesällä muuta kuin töitä.

Koko tämä kirjoitus kuulostaa vain suurelta itkuvirreltä, mutta tältä mun kesäbloggaaminen tuntuu. En joko ehdi tai jaksa. Tietenkin kirjoitan kesälläkin, jos vain ideoita syntyy ja arjessa tapahtuu muutakin, kuin työ, ruokakaupassa käynti ja päiväunet. 

Syksy tuntuu olevan minulle inspiroivampaa aikaa blogin kannalta. Silloin tuntuu, että ideoita ilmestyy enemmän, kuin ehdin kirjoittamaan. Onneksi kohta on jo elokuu ja minullakin on reilu viikon loma ennen kun koulu alkaa. Tiedossa ainakin Tukholman risteily, Helsingin reissu ja koti-kotona pyörähtelyä. Kattellaan sitä kirjoittamista sitten syssymmällä paremmin.

torstai 28. kesäkuuta 2018

Kesätäg

Heipä taas! Näin jossain blogissa tällaisen kesä täg-postauksen ja tää vaikutti kivalta idealta, joten aattelin itsekin kirjoitella tällaisen.

Kesäsuunnitelmani:
Työt vievät kesästä ison osan, mutta kyllä aion välissä tehdä kaikkea pientä kivaa (käy täältä lukemassa kesän suunnitelmat)

Lemppari kesäjuomani:
Tykästyin Barcelonan reissulla sangriaan ja siitä on tullutkin ihan mun suosikki! Tykkään nauttia kesällä myös aloe vera juomaa ja ihan jäävett sitruunalla


Lemppari kesäpaikkani:
Minulla ei oikeastaan ole sellaista yhtä, vain kesälle pyhitettyä paikkaa, mutta mummola on aina ihana paikka.

Suosikki grilliruokani:
Grillattu ananas, hallounjuusto, hyvin marinoitu pihvi ja herkkusienet. Makkara on parasta nuotiolla paistettuna




Soittolistaltani tänä kesänä löytyy:
Paljon lattari/reggaeton tyyppistä musiikkia ja myös hitaampia biisejä rauhallisiin iltoihin.

Eniten minua ärsyttää kesässä:
- Kuumuus/helle
- Hyttyset ja muut verenhimoiset pikkuötökät

Suosikki kesätuoksuni:
Vastaleikattu ruoho, syreenin kukat, metsä ja sade

Odotan eniten tänä kesänä:
Koulun alkua. Kyllä! Odotan myös uimareissua Oulun Nallikarissa


Kolme asiaa, joista pidän eniten kesässä:
-Lämpö. Ei kuitenkaan mikään tappohelle, sellainen +20 on hyvä
- Valoisuus
- Luonnonvesissä uiminen

Luottokesävaatteeni:
Croptopit, hulmuava sininen hame ja kesämekot




Suosikki kesäherkkuni:
Mansikat! Ihan vain siksi, että tuoreita mansikoita ei saa muina vuodenaikoina. Myös juustokeitto/juhannusjuusto on ehdoton suosikki ja sitä pitää saada joka kesä. Myös kioskilta ostettu jäätelöpallo on joka kesän must have juttu


Paras kesäharrastus:
Onkiminen! On niin ihanaa istua veneessä tai laiturilla hämärässä kesäillassa. On ihan hiljaista, lukuunottamatta veden liplatusta ja käen kukkumista. On niin rauhoittavaa tuijotella pinnalla kelluvaa kohoa ja odottaa sen uppoamista ja toivoa, että se olisi kala, eikä pohja

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Summer goals 2018

Kuvittelin, etten postaisi tällaista listaa, jossa kerron suunnitelmia kesälle, sillä aion olla koko kesän vain töissä, eikä varmaan aikaa jää paljoa yli. Kuitenkin huomasin jo suunnittelevani päiväreissuja ties mihin ja kaikenlaista pientä kivaa. Kyllä sellaisia pieniä, yhden tai kaksi päivää vieviä juttuja voi työn lomassa tehdä. Kyllähän sitä pitää vähän nauttiakin.

Mun kesä tulee olemaan täydellinen, jos ehdin tehdä nämä jutut:

1. Nuotioretki
Haluaisin istua kavereitten kanssa nuotiolla paistamassa vaahtokarkkeja ja makkaraa, ottaa valokuvia ja hengailla vain myöhään yöhön.

2. Järvessä JA meressä uiminen
Järviuinti onnistuu tällä Kuopiossa, mutta meressä uimista varten ajattelin lähteä Oulun Nallikariin (pakko tunnustaa, etten ole uinut siellä koskaan, vaikka olen käynyt siellä mooonta kertaa).

3. Haluan valvoa koko yön
Vaikka sitten sen nuotioretken yhteydessä. Haluan mennä kotiin vasta sitten, kun seuraava aamu sarastaa ja väsyttää ja naurattaa liikaa

4. Haluan tanssia baarissa selvänä, kuin viimeistä päivää
Olisi niin ihanaa mennä baariin selvänä ja tanssia vaan, eikä kukaan katsoisi pahasti


5. Retki huvipuistoon
Lintsi, Särkänniemi, Powerpark... joku! Nyt kun on oma auto käytössä, on helppo lähteä päiväksi käymään jossain ja tulla sitten takaisin, kun siltä tuntuu. Suunniteltiin tuossa myös retkeä Olavinlinnaan. Sinne on Kuopiosta vajaa 200km, eli ihan päiväseltään voisi piipahtaa. 

6. Brunssi kavereiden kanssa
Tämä ollaan haluttu toteuttaa jo tosi kauan aikaa! Olisi niin mukavaa pitää rakkaiden ystävien kanssa nyyttäribrunssi.

7. Metsäretki
Aurinkoisena päivänä metsässä kävely on niin ihanaa kun aurinko siivilöityy puiden välistä ja ilmassa tuoksuu kaarna.

8. Uuden jäätelömaun kokeilu
Tänä kesänä haluan maistaa jotain sellaista jäätelöä, jota en ole ennen maistanut. Oli se sitten pekoni-, mahla- tai vaikka hattarajäätelö, haluan kokeilla! Eikä tätä tarvitse rajoittaa yhteen uuteen makuun, vaan koko kesän aikana voi käydä läpi kaikki erikoiset jäätelömaut, jotka kaupasta tai kioskilta löytyy


Minkälaisia juttuja teillä on suunnitteilla kesäksi? 

torstai 24. toukokuuta 2018

Kesätukka 2018

Kävin tänään vähän extemporee-kampaajalla. Mulla iskee aina keväisin tai kesän alussa halu tehdä jotain mun hiuksille. En oikeestaan aatellu loppuun asti, mitä haluun, kun varasin kampaaja-ajan viime maanantaina. Tuli vaan sellainen olo, että haluan tehdä mun tukalle jotain. 

Oon kyllä ihan hirrrrrmu tyytyväinen lopputulokseen, eikä mulla oo ollu koskaan tämmöstä tukkaa. Nyt on! 

Tässä siis lähtötilanne


Ja tässä on lopputulos! Rakastan tätä mallia niin paljon! Ei ihan yllä kiinni, mutta jos oikeasti alkaa haittaamaan, että tukka on naamalla, sen saa pinnillä äkkiä pois tieltä


sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

HAASTE - MILLAINEN BLOGGAAJA OLEN?

Sain Roosalta haasteen, jonka ideana on avata vähän omia bloggailutotumuksia. Olen käyttänyt näitä kysymyksiä apuna jo kirjoittaessani Blogin tarina-postausta, mutta en ole vastaillut näihin näin selkeästi. 

1. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Aloitin blogin kirjoittamisen vuonna 2012, koska ystäväni kirjoitti blogia ja kirjoittelu vaikutti mukavalta harrastukselta. Halusin uuden harrastuksen, sellaisen, jonka parissa voisi räpeltää juuri silloin kun itse haluaa. 


2. Kuinka kauan olet kirjoittanut blogia?
Olen nyt pitänyt blogia 6 vuotta. Alussa olin aktiivisempi kirjoittelija, mutta olen poistanut suuren osan postauksistani laaduttomuuden takia. Kirjoittelin silloin blogiin todella paljon lyhyitä postauksia, vähän kuin Facebookkiin

3. Kuvaile blogiasi. Mikä on sen pääasiallinen aihe ym.?
Blogini pääasiallinen aihe on lifestyle ja kirjoittelen tänne aina silloin, kun tuntuu siltä, että on jotain sanottavaa. Olen yrittänyt välttää laukun sisältö- ja päivän asu-postaukset, koska en pidä niitä itselleni merkityksellisinä. Harmittaa, että minulla ei ole enää aikaa kuvata ja suunnitella kuvia ja tekstejä blogia varten, kuten ennen. Ehkä se suurin intokin on jo laskenut (ja kameran tarkennus on mennyt huonoon kuntoon).

4. Kuinka usein päivität blogiasi?
Päivitän blogiani 1-5 kertaa kuukaudessa. Minulla ei ole oikeastaan mitään sellaista virallista aikaväliä, jolloin päivittäisin blogiani. Olen huono organisoimaan tärkeitä ja ei-tärkeitä asioita yhteen ja jos koulujuttuja on paljon, en malta suunnitella blogiin mitään, jolloin julkaisuväli jää epäsäännölliseksi

5. Kummat ensin, kuvat vai teksti?
Tekstit. Olen laiskistunut kuvien ottamisessa (enkä kehtaa kantaa kameraa joka paikassa mukana). Turvaudun siis tekstiin ensin.

6. Mistä saat inspiraatiota postauksiisi?
Milloin mistäkin. Joskus inspiraatio tulee muiden bloggaajien postauksista (onko matkiminen sallittua?) ja joskus keksin postaukset itse. Selailen myös paljon bloggin-ideas-aiheisia Pinterest käyttäjiä ja kuvia.

7. Bloggaatko mieluiten aamulla, päivällä vai illalla?
Mieluummin aamulla. Minulla on nyt ollut ihan hassu koulurytmi (käyn koulussa 1-3 kertaa viikossa), joten aamut ovat olleet sellaista omaa aikaa, kun Olli on koulussa. Minulla on rauha tehdä omia juttuja.

8. Kuinka usein teet jotain blogisi eteen kuten otat kuvia, luonnostelet uusia postauksia, vastaat kommentteihin tms.?
Melko harvoin. Postauksiini tulee melko vähän kommentteja (mikä on välillä aika turhauttavaa, kun ei tiedä lukeeko kukaan oikeasti tätä sivua). Postausten luonnosteluun ja kuvien ottamiseen menee myös melko vähän aikaa, koska en jotenkin osaa luonnostella postauksiani. Jos saan hyvän idean, otan kuvat siihen heti ja kirjoitan sen heti.

9. Luetko muiden blogeja? Minkä tyylisiä?
Luen! Tykkään ihan älyttömästi lukea muiden blogeja! Tykkään eniten lifestyle blogeista, mutta myös leivonta- ja käsityöblogit ovat kivoja.

10. Mitkä asiat toisten blogeissa kiinnittävät huomiosi ja saavat sinut liittymään ehkä jopa lukijaksi?
Mm. yksinkertainen ulkoasua, suuret kuvat, järkevän kuuloinen teksti, postausten aiheet (ei pelkkiä asupostauksia) ja bloggaajan ikä. Kiinnostun helposti suurinpiirtein samanikäisten ihmisten blogeista. 19-25-vuotiaiden blogeja on kiva lukea, sillä heidän elämänsä on monesti samaistuttava.


11. Kolme parasta asiaa bloggaamisessa?
Saa käyttää omaa luovuutta, kirjoittaminen on mukavaa ja saa kokemusta nettisivun ylläpitämisestä.

12. Entä kolme huonointa?
Postausideoiden keksiminen. Se on ehkä vaikeinta. Tämän takia postausvälit venyvät välillä liian pitkiksi.

13. Oletko mielelläsi vuorovaikutuksessa lukijoidesi kanssa, eli vastaatko mielelläsi esimerkiksi kaikkiin saamiisi kommentteihin?
Olen, mutta kommentteja ei aina tule, joten on hieman vaikea näyttää se että haluaa olla vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa.

14. Onko blogillasi muita somekanavia, kuten Instagramia tai Facebook-sivuja?
Ei. En koe tarpeelliseksi tehdä alle 100 lukijan blogille somekanavaa.

15. Onko sinulla luonnoksissa useampia lähes valmiita postauksia, vai kirjoitatko mieluummin yhden postauksen kerrallaan ja julkaiset sen heti?
Välillä löytyy 2-6 luonnosta, joita en välttämättä kirjoita koskaan valmiiksi. Tuntuu siltä, että itsekriittisyys vähenee, jos teen blogiin luonnoksen jostain ideasta. Se on jotenkin helpompi julkaista myöhemmin, kun postaukselle on tehty jo alku. Yleensä kirjoitan idean postaukseksi heti.

16. Bloggaatko avoimesti, eli tietääkö tuttavapiirisi blogistasi, vai pyritkö pitämään blogisi mahdollisimman omana tietonasi?
Pari vuotta sitten tuntui, että bloggaaminen on jotenkin "nolo" harrastus, eikä siitä sitten huudeltu eteenpäin. En vieläkään kertoile kaikille tutuilleni blogistani. 

17. Hyödytkö blogistasi taloudellisesti tai saatko esimerkiksi tuotteita testattavaksi blogisi kautta?
En hyödy, enkä ole saanut mitään testattavaksi. Eikä se haittaa :) En tavoittele tällä taloudellista hyötyä ja kirjoitan suurimmaksi osaksi omaksi huviksi.

18. Mikä on tarina blogisi nimen takana vai onko sillä tarinaa lainkaan?
Kun perustin tämän blogin, minulla ei ollut nimeä valmiina. Mietin nimeä tosi kauan ja olisin halunnut nimen olevan joku tosi hieno ja uniikki. Blogin nykyisen nimen "Now or Never" piti olla aluksi vain väliaikainen. Nimi tuli siitä, kun kuuntelin nimeä pohtiessani One Directionin biisiä "Up All Night". Biisin alussa lauletaan "The party's ending but it's now or never" ja ajattelin että ihan sama, kunhan on joku nimi. Vihaan blogini url-osoitetta. silloin nowornever.blogspot.com oli varattu, joten päädyin laittamaan tuonne tuon emily-:n alkuun. Typerä minä. 

19. Haluaisitko kehittää tai muuttaa blogiasi jotenkin? Jos, niin miten?
Kyllä haluaisin! Haluaisin panostaa enemmän postauksiin ja niiden määrään. Haluaisin sellaisen aarrearkun, mistä ammentaa ideoita postauksiini ja sellaisen kameran, jolla ottaa hyviä kuvia (tällä hetkellä käytössä 10-vuotta vanha Canonin G10)

20. Kolme vinkkiä aloittelevalle bloggaajalle?
- Tee blogista juuri sellainen kun itse haluat
- Muilta bloggaajilta on ok ottaa inspiraatiota ja ideoita
- Heitä itsekritiikki roskakoriin

Heitän tämän haasteen Ainolle,Sonjalle ja Heidille

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Kevään bucket list

Aurinkoiset ja lämpimät päivät vain lisääntyy ja kevät tulee kovaa vauhtia, vaikka lunta onkin vielä kinoksittain (ainakin täällä Kuopion suunnalla). Oon kuitenkin tosi innoissani keväästä ja odotan niitä päiviä, jolloin kaduilta on siivottu hiekotussora pois, autinko paistaa ja ulkona tarkenee lenkkareilla ja ilman takkia. Mun kevääseen nyt kuuluu aika paljon koulujuttuja ja kevään opiskelijatapahtumia. Varsinkin tää vapun ympäristö tuntuu olevan aika täynnä kaikkea. Joka viikonloppu on jotain! Lähen nyt ensi viikonloppuna hakemaan autoa kotoa, koska jään tosiaan kesäksi Kuopioon ja tarvitsen autoa töissä. 

Tänä keväänä aion...

♡ ...Juhlia mun ensimmäistä oikeaa opiskelijavappua
Oon siis saanu valkolakin jo vuonna 2015, mutta en ole oikein päässyt käyttämään sitä. Nyt on se vuosi, jolloin saan laittaa haalarit ja yo-lakin ja lähteä juhlimaan vappua! Kalenteriin on jo merkattu liian monta vapputapahtumaa, joihin olen menossa :D


♡ ...Opiskella ahekrasti
On tässä vielä muutamia kirjoja luettavana ja esseitä kirjoitettavana ja oppimispäiväkirjoja laadittavana, joten hommaa riittää ihan varmasti ihan kevään viimeisiin päiviin asti

♡ ...Tehdä kevätsiivouksen
Tämä pitää kyllä tehdä... matot ja tekstiilit pihalle, kämppä puhtaaksi lattiasta kattoon ja kaapit järjestykseen


♡ ...Järjestää kavereiden kanssa jonkunlaiset kevään aloitus kemut/vapputapahtuman




♡ ...Kokkailla kaikenlaista keväistä ja terveellistä ruokaa
Esim. Parsaruuat, terveelliset hedelmäsmoothiet ja kalaruuat. Kevät jotenkin inspiroi syömään terveellisesti (varmaanki kehon luonnollinen reaktio rantakuntoa varten...)


♡ ...Nauttia kevään merkeistä
Parasta olisi olla myöhään nimenomaan ulkona (pussikaljalla) ja nauttia auringonlaskusta, lintujen laulusta ja siitä kevään tuoksusta

♡ ...Sisustaa vähäsen
Keväällä iskee aina kauhee hinku laittaa kotiin jotain uutta. Se voi olla ihan jotain pientä, esim. uusi taulu, värikkäät verhot tai tuoreita kukkia


♡ ...Avata kesän jäätelökauden jäätelökioskijäätelöllä
Tämä on joka kevään must! Kevääseen kuuluu jäätelön ostaminen jäätelökioskilta vähän liian kylmänä, mutta aurinkoisena päivänä

♡ ...Toteuttaa mahdollisimman paljon inspiraatioita ja visioita
Kun inspiraatio tulee, miksi jättää se hautomaan "myöhempää ja parempaa" hetkeä varten, kun sen voi toteuttaa HETI




♡ ...Puhalella saippuakuplia
Saippuakuplat kuuluu jotenkin vappuun. Kun olin lapsi, ostettiin Tiimarista niitä vesimelonin tuoksuisia kuplia ja puhalleltiin niitä aina vappuna. Saippuakuplat ja kevät kuuluu yhteen!


♡ ...Juhlia mun ja OP:n 4-vuotispäivää
Ollaan toukokuussa oltu 4 vuotta yhdessä ja sitä pitää juhlia jotenkin


♡ ...Käydä kävelyllä aurinkoisena ja lämpimänä päivänä

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Posti toi glitteriä

Oon ehkä hieman myöhässä tän trendin kanssa. Tilasin siis Ruffle Armyn Glittershopista vähän kosmetiikkaglittereitä. Eksyin kyseiselle sivulle  ihan vahingossa, kun googlettelin, mistä saisin naamaglittereitä suhteellisen edullisesti ja Suomesta. Ihastuin heidän glitterkauppaansa heti ja jos olisin rahoissa, olisin tilannut koko kaupan tyhjäksi.

Tilasin siis kahta erilaistra glitteriä: 

Candy Diamonds ECO Glitter Mix (pienirakeisempi glitter) ja Siren SILVER glitter mix (suurirakeisempi glitter). Odotin koko viikon kuin kuuta nousevaa, että posti nämä minulle toisi.

Voin kyllä suositella kyseistä kauppaa (perustuu täysin omaan mielipiteeseen). Heillä oli nopeat toimitukset, kiinteä 2,5euron toimitusmaksu ja glitterit ovat sopivan hintaisia. Vaikka glitterpakkaukset ovat melko pieniä (3g/pakkaus), tuote on erittäin riittoisaa. Glitter tuntuu myös mukavalta iholla, eikä ala kutittaa.

Maksoin näistä glittereistä toimituskuluineen reilu 13 euroa.




En malta odottaa perjantaita ihan vain siksi, että olen lähdössä silloin kavereitten kanssa viihteelle ja saan silloin glitteröidä naamani! Voin laittaa kuvia myöhemmin, miltä nämä glitterit näyttävät iholla.

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Luovutin verta

Olen täyttänyt yhden uudenvuodenlupaukseni: kävin luovuttamassa verta.

Meillä toimii koulussa Humakon enkelit, joiden kautta voi käydä luovuttamassa veripalvelulle verta ja siitä saa haalarimerkin. Keräsin hiukan rohkeutta ja menin ojentamaan käteni ensimmäistä kertaa elämässäni.

Jännitti tosi paljon, sillä minulla ei ollut mitää tietoa, miten verenluovutuksessa toimitaan. Homma oli kuitenkin yksinkertainen: täytetään terveyskyselylomake, hoitaja tekee veriryhmä- ja hemoglobiinitestin ja sitten vain tuoliin istumaan ja neula suoneen. Olen itsekin pistänyt ihmisiä neulalla, mutta jotenkin aina ällöttää katsoa, jos omaan ihoon laitetaan neula. Ei se neulan laitto sattunut, vähän vain kirpaisi. Verta otetaan vajaa 500ml ja se kestää noin 10 minuuttia.

Jouduin keskeyttämään luovutuksen jo kahdensadan millilitran kohdalla. Alkoi oksettaa ja näkökentässä sumentua. Olin hyvin yllättynyt, sillä en yleensä ole herkkä tällaisissa asioissa. Minua ei ala heikottaa esim. vähän syöneenä, verta nähdessäni enkä ole koskaan pyörtynyt. Nyt meinasin lentää lattialle kaksi kertaa. Jouduin istumaan luovutuksen jälkeen 45minuuttia veripalvelun aulassa.

Yhdellä onnistuneella luovutuksella voidaan auttaa jopa kolmea ihmistä. Kun olin joutunut keskeyttämään luovutuksen, minulla meinasi tulla itku: olinko ollut vain haittona ja ylimääräisenä työnä veripalvelulle? Entä jos minun parin desin luovutuksella ei voitaisiinkaan auttaa ketään, jos verimäärä ei riitä? Minua harmitti ja suretti oikeasti ajatus siitä, että joku kuolee, koska olen liian heikko luovuttamaan tarpeeksi. Hoitajat veripalvelulla sanoivat, että on ihan normaalia, että ensimmäisellä luovutuskerralla alkaa huimata ja joutuu keskeyttämään. 

Olihan tuo kokemuksena hyvä ja aion koettaa toisella kertaa uudestaan (toivottavasti silloin onnistuu). Koen tärkeäksi asiaksi sen, että voin auttaa omalla terveydelläni ja vapaaehtoisuudellani niitä, jotka eivät pärjää ilman apua. Jos yhtään pohdit veren luovuttamista, mene ihmeessä luovuttamaan. 




tiistai 13. maaliskuuta 2018

Käytiin katsomassa kesää

Hei taas! Oli kyllä rankka hiihtolomaviikko! Reissaaminen on köyhänä opiskelijana oikeasti aika uuvuttavaa, kun ei ole varaa siihen kaikkein helpoimpaan ratkaisuun. Käytiin tosiaan Ollin kanssa Barcelonassa tuossa viikolla 10. Oli ihana reissu, mutta liian monen mutkan kautta piti seikkailla, kun Helsinki-Kuopio välille ei löydetty juna/bussiyhteyttä enää torstaina illalle, joten piti koukata Tampereen kautta.

Mutta mutta. Barcelona kohteli meitä kyllä hyvin! Oli lämmin ja hyvää ruokaa ja ystävällisiä paikallisia. Käytiin seikkailemassa museoissa (suklaa- ja erotiikkamuseoissa), syötiin hyvin, käytiin nähtävyyksillä ja shoppailtiin. Kävin heittämässä mun talviturkista villasukatki jo välimereen. Veden lämpötila oli ehkä juuri ja juuri +12C. Uimaan en olisi tarennut mennä.



Tätä jään kaipaamaan: puolen litran sangriat ihan jollain 3-5eurolla. (ostin liian monta pulloa viiniä ruokakaupasta tuolla, kun olivat niiiiin edullisia)

Barcelonassa koiratki on muodikkaita




Siis nämä oli ihan jotain hämmästyttävää: Noi kaikki oli tehty pelkästään suklaasta!

Lämmintä on!



Rakastan keski-Euroopassa juuri tällaisia kapeita katuja, joilla ei kuhise turisteja. (Olen aina itse niin viimeisen päälle turisti, mutta vihaan muita turisteja)

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Blogin tarina

Olen tosi pitkään harkinnut tämän postauksen tekemistä. Nyt se on tässä! Olkaa hyvä!

Sain idean alkaa pitämään blogia kokeilunhalusta. Halusin uuden harrastuksen, jonka parissa voisi toimia aina silloin tällöin. Olen aina tykännyt lukea muiden blogeja ja erityisesti lifestyle tyyliset blogit ovat kiinnostaneet. Now or Never-blogin perustin vuonna 2012. Joulukuussa. Olen kirjoittanut tätä samaa blogia jo kuudetta vuotta ja edelleen tuntuu siltä, että tämä ei käy tylsäksi. 

Blogin alkuvaiheet

Vuonna 2012 olin jo muutamia kuukausia pohtinut blogin perustamista, mutta en jotenkin saanut aikaiseksi luoda sivua ja alkaa tekemään sisältöä. Kun viimein sain sivut luotua ja ensimmäisen ulkoasun suurinpiirtein tyydyttävän näköiseksi, aloin kirjoittaa käytännössä kaikesta. Blogi oli minulle aluksi kuin joku Twitter tai Facebook, jonne kirjoitin päivistäni lyhyiden tekstipätkien muodossa, linkkailin biisejä ja julkaisin kuvia. Alkuaikoina kirjoitin blogiin melkein joka päivä. Myöhemmin aloin tehdä pitempiä tekstejä ja julkaista postauksia harvemmin. Olen piilottanut suurimman osan loppuvuonna 2012 ja alkuvuonna 2013 kirjoitetut postaukset. Yksi syy siihen on, että kaikki kuvani poistuivat jostain syystä, enkä saanu niitä enää palautettua (lisäksi en kestänyt lukea 16-vuotiaan Emilian kirjoituksia).

Kun perustin tämän blogin, minulla ei ollut nimeä valmiina. Mietin nimeä tosi kauan ja olisin halunnut nimen olevan joku tosi hieno ja uniikki. Blogin nykyisen nimen "Now or Never" piti olla aluksi vain väliaikainen. Nimi tuli siitä, kun kuuntelin nimeä pohtiessani One Directionin biisiä "Up All Night". Biisin alussa lauletaan "The party's ending but it's now or never" ja ajattelin että ihan sama, kunhan on joku nimi. Vihaan blogini url-osoitetta. silloin nowornever.blogspot.com oli varattu, joten päädyin laittamaan tuonne tuon emily-:n alkuun. Typerä minä. 

Tiesin aina, että blogini tulee olemaan lifestyle tyylinen. Jotenkin se tuntui omalta. Kun olin päässyt alkuhuumasta ohi, päätin, että postaan blogiin vain silloin, kun on oikeasti asiaa. Päätin olla ajattelematta mahdollisia pitkiä postausvälejä. 

Olen kertonut blogistani hyvin harvalle tutulle. Kun aloitin bloggaamisen, sillä tuntui olevan jotenkin sellainen nolon jutun leima. Oli noloa, jos "yritti esittää pro bloggaajaa", vaikka en koskaan ole itseäni minään oikeanan bloggaajana pitänyt. Vain muutama kaveri tiesi blogistani, siksi, koska he pitivät myös blogia. 

Nykytilanne

Nykyään postaan keskimäärin 1-5 kertaa kuukaudessa. Tykkään kirjoittaa postauksia ja tykkään myös siitä, että tekstin seassa on kuvia. En omista kovin hyvää kameraa, joten kuviin en jaksa panostaa aina niin paljon. Riippuu tietenkin postauksesta: jos laiskottaa kuvien ottaminen tekstin kaveriksi, jätän ne pois. Jos taas en keksi mitään järkevää kirjoitettavaa, laitan enemmän kuvia, kuin tekstiä.

Ideoita ja inspiraatiota postauksiin etsin muilta bloggaajilta, we heart it:istä, pinterestistä ja ihan vain oman elämän tapahtumista. Tykkään kirjoittaa postauksia aamuisin. Minulla on viimeaikoina ollut koulua tosi oudolla aikataululla (tyyliin 0-3 lähiopetuspäivää viikossa), joten olen tykännyt kirjoitella postaukset aamuisin. Yritän kehitellä blogiin uusia postausideoita jatkuvasti, mutta vain 10% ideoista päätyy oikeasti blogiin asti. Olen todella kriittinen itseäni kohtaan ja aloittaminen on minulle vaikeaa. Aina, jos olen jossain erityistilanteessa (esim. ulkomaan matka, juhla, tavallisesta poikkeava asia) otan kameran mukaan ja pyrin ottamaan kuvia blogia varten. Mietin myöhemmin sitten, julkaisenko kuvia vai en. Kommentteja minulle tulee melko harvoin, joten niiden vastailuun ei kulu paljoa aikaa.

En ole oikeastaan koskaan edes miettinyt, voisinko tienata blogilla. Luultavasti tällä blogilla ei tienaisi senttiäkään. Pitäisi kehittää ja hioa liian montaa asiaa kuntoon, ennen kun rahahana aukeaisi. En ole koskaan saanut esim. mitään tuotteita testattavaksi enkä ole tehnyt blogiyhteistyötä kenenkään kanssa. Tykkään blogista harrastusmielessä.

Välillä tuntuu, että blogin pitäminen tuottaa kauheaa stressiä ja päänvaivaa, vaikka tämä on vain harrastus. Mitä pidemmäksi postausväli venyy, sitä enemmän alan stressata seuraavasta postauksesta. Minulla on muutakin elämää kuin blogin pitäminen, eikä tämä blogi TODELLAKAAN ole elämässäni ykkösprioriteetti. En ole koskaan edes harkinnut bloggailun lopettamista, vaikka sen kirjoittaminen on joskus tuntunutkin puunsyönniltä. Olen myös huomannut, että minulla on kausia (yleensä kesä), jolloin blogi elää hiljaiseloa. Tämä johtuu osittain siitä, että noina kausina olen joko töissä tai olen vain. Elämässä ei tapahdu silloin mitään niin kiinnostavaa, josta kannattaa kirjoittaa.



Tällaisia ajatuksia minulla on blogista ja bloggaamisesta ja näin tämä sivu on saanut alkunsa. Tykkäsittekö? Laittakaa kommenttia! Minä lähden huomenna Barcelonaan viettämään hiihtolomaa, joten seuraavaa postausta katellaan sitten viikon päästä (aikaisintaan).

perjantai 23. helmikuuta 2018

Näpertelyä

Joskus lapsena harrastin paljonkin tällaisten miniatyyriruokien askartelua Fimo massasta. Askartelin niitä silloin nukkekotiin. Nyt innostuin taas näpertelemään taas pienenpientä ruokaa, mutta koska nukkekotini on koti-kotona, olen askarrellut piperrykset korvakoruiksi.

En muistanuktaan kuinka rentouttavaa ja aivot narikkaan-hommaa tuo askartelu onkaan! Aivan ihanaa istua alas, ideoida ja toteuttaa kaikenlaisia ihania koruja. Minulla on nyt seitsemän paria roikkuvia korvakoruja ja lisäksi parit nappikorvikset...

Haluan nyt ainakin näyttää teille parhaimmistoa ja haluan kuulla teidän mielipiteen näistä.


Kakkupalat

Suklaahippukeksit

Jäätelötuutit

Avokadot

Sushit

Jäätelöpuikot (korvakorukoukkuja oli pariton määrä, joten toisesta puuttuu koukku), Macaronsit ja Donitsit (näihin ei riittänyt koukkuja. pitänee käydä ostamassa lisää)

Askartelunhimo on suuri ja aion näitä näperrellä jatkossa lisääkin. Laittakaa kommenttia, jos haluatte myöhemminkin nähdä askartelujeni tuotoksia :) Olen myös harkinnut myyväni näitä pikkurahalla, jos kiinnostuneita olisi. Onko ihan huono idea? 

Kirjoittelen taas joku päivä

lauantai 17. helmikuuta 2018

Vadelma macarons

Olen käymässä nyt kotona ja alkoi tekemään kovasti mieli jotain leivonnaisia. Mikäs onkaan parempi paikka leipoa, kuin lapsuudenkoti, jossa on laaja leivontatarvikevalokoima ja astianpesukone. Tästä syystä tavan mokkapalat tai mustikkapiirakka ovat liian yksinkertaisia luomuksia, joten leivoimme siskoni kanssa macaronseja. Juuri niitä, joilla on monimutkaisen, aikaavievän, kalliin ja vaikean leivonnaisen maine. Kyllähän siinä saa punnita ja mitata millintarkasti kaikki ainekset ja vahtia, että sokeri-vesi ei mene yli 120-asteiseksi ja että marenkimassa on tasan 37-asteista, ennen kuin sen saa kaataa sokeri-mantelijauhoseokseen.

Kaksi ja puoli tuntia värkkäiltiin ja askarreltiin. Kyllähän niistä kauniita ja niin hyviä tuli. Macaronsit on harvinaista herkkua, jota saa harvoin ja vähän.

Meidän macaronseissa oli vadelmatuorejuustotäyte ja kaakaon makuinen kuori




Ei olla mitään mestarileipureita, ihan harraste- ja kokeilumielessä leivotaan aina välillä kaikenlaista